Lämpimät kesät edesauttavat toukkien menestymistä ja parhaimpina (pahimpina) kesinä kirjanpainajatoukista kehittyy kaksi sukupolvea. Varsinkin kesä 2024 oli ihanteellisen lämmin kesälomalaisille, mutta valitettavasti hyvä myös kirjanpainajatoukille. Kesä 2025 puolestaan näyttää sille, että suuremmilta kirjanpainajatuhoilta vältytään. Kiitos sateiden ja kylmän alkukesän…
Vuositasolla taloudelliset tappiot kirjanpainajan tuhoamista puista ovat meillä huomattavan suuret, arviolta jopa yli 12 milj. euroa. Suomen Sahayrittäjät ry:n jäsenyritykset sahaavat tällä hetkellä tuhopuuta vuositasolla vain n. 1000 kuutiota, pääosin maatalouden eri rakentamiskohteisiin. Suomen Sahayrittäjät ry:n puheenjohtaja Timo Ripatti uskoo, että ensi vuoden loppuun mennessä rakentamiskäyttöön päätyvä sahatavaran määrä moninkertaistuu. ”TuPu hankkeen tavoite on yksiselitteisesti todeta laboratoriotestein kirjanpainajapuusta saatava sahatavara meilläkin rakentamiskelpoiseksi sahatavaraksi. Keski-Eurooppa käyttää jo sitä – miksi me emme tekisi samoin? Taivutustestit suoritetaan neljän pisteen taivutuksena standardin EN 408 mukaisesti ja kirjanpainajan vioittamasta kuusesta sahattu sahatavara saa myös standardisoinnin sahatavaran lujuusluokkiin C30, C24, C18 ja C14.” Katso tästä video
Suomen Sahayrittäjät ry:n TuPu-hankkeen (Tuhopuut rakennuskäyttöön) tavoitteena on myös kehittää uusia rakennustuotteita sekä niiden käyttömahdollisuuksia ”hiilestä” kiinni pitäen. Hanketta on rahoittanut Marjatta ja Eino Kollin säätiö. ”Tuhopuiden hyödyntäminen rakentamisessa edustaa uudenlaista materiaalitehokkuutta, joka nostaa puunjalostusarvoa. Hankkeen avulla voidaan välttää ötökkäpuun päätyminen energiapuuksi ja ohjata se korkealaatuiseen, jalostusarvoltaan parempaan käyttöön. Tämä edistää luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä ja tukee hiilineutraalia rakentamista. Kollin Säätiö uskoo, että hankkeen tuloksilla voi olla merkittävä vaikutus sekä metsä- että rakennusalan käytäntöihin – aivan erityisesti, jos tuhopuusta saadaan tutkittua ja todennettua materiaalia myös kantaviin rakenteisiin. Tämä voi avata uusia markkinoita”, toteaa Kollin Säätiön johtaja Lauri Kolli.
Kirjanpainajatuhojen tuholuokat vaihtelevat kuusikoissa paljonkin kesän aikana. Jos orastava tuho havaitaan aikaisessa vaiheessa ja korjuutoimenpiteet pystytään aloittamaan nopealla aikataululla, on hyvä mahdollisuus saada laadukasta tuhopuuta sahaukseen. Jos tuho on edennyt jo pitkälle ja neulaset ovat muuttuneet ruskeiksi on laatu jo vääjäämättä heikentynyt. Mutta minkä verran – siihen hankkeen tutkimuksella saadaan vastauksia. Keskimääräisesti voidaan olettaa, että kirjanpainajan iskeämän jälkeen on n. 1,5 vuotta aikaa korjata tuhoalue ja tuottaa tukeista sahatavaraa, joka on laadullisesti käyttökelpoista rakentamiseen.
” Tuhopuuta voidaan hyödyntää konkreettisesti rakennusmateriaalina esimerkiksi sahatavarana. WLT-teknologian avulla voidaan käyttää heikkolaatuisempaakin puuta tehokkaasti hyödyksi. Paikallisesti voidaan ostaa ötököiden vaurioittamia tai kuivuneita puita ja sahauttaa ne lähialueen sahureilla. Tämä vähentää kuljetustarvetta ja pienentää rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä. WLT-teknologia mahdollistaa tiiviin ja lujan rakenteen, jonka kantavuus on erinomaista tasoa. Kyseessä on yksinkertainen ja ekologinen tapa hyödyntää puuainesta mikä muuten päättyisi energiapuuna polttoon”, kertoo Kollin Säätiön asiamies, talousneuvos Esko Kolli.
